Näin sen näin, että kävi sitten näin. Olen nyt Snadilaistumiseni jälleensuntymisen jälkeen uppoutunut melekoisen hyvin tuohon Sörnäisten Kurvin rauhallisemmalle puolelle. Siis tottakai työn, kodin ja unentarpeen epäpyhä kolmiodraama pyörittää miestä niinkuin se kuuluisa kaasupurkaus epäsynteettisessä alaraajapukineessa. Hämmentävää miten piakkoin kykeneekään asettumaan taloksi kaikkien muuttolaatikoidensa keskelle. Käytännössä jaan makuuhuoneeni lukemattomien muuttolaatikoiden ja muuttopussukoiden kanssa. Tosin ei se huone ole kuin puolillaan, kattoon on vieä reilu metri tilaa. Huoh! Pelottavaa miten helpohkosti sitä tottuu puikkelehtimaan laatikko/säkki/rojuläjän lomitse sänkyyn ja takaisin. Ensi viikonlopulta odotan suuria!! ..niinkuin se ex-ex-presidenttikin viisaasti totesi: Tarttis tehrä jottai'!!
Pientä miestä ihmetyttää myös se, kuinka helposti tulee kyenneeksikään pitää normaalina jokamiehenoikeutena sellaistakin luksusmahdollisuutta kuin saunaa??! Siis, itselleni tämä avuoisuuden temppeli avautui reilu kuukausi sitten. Aluksi käytin lähes joka päivä sitä, sittemmin joka toinen ja nyttemmin näyttää olevan tuommoinen joka kolmas/toinen vakiintumassa oleva käyttötiheys. Eilen taas istahdin koko hennolla painollani ylälauteelle piiskaamaan kiuasta vedellä, kunnes kiuas pisti takaisin ja olinpas taas niin otettu ettei tosikaan! Yhden lainalaisuuden keksin; Saunaan ei saa väsyn kanssa mennä. Pirteys glorifioi kokemuksen, väsy vain nuhjustuttaa! Eilen en ollut väsynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti